Olimme juuri tulossa laivalta ja kävelimme Heinätorin poikki. Näin mielenkiintoisen ryhmän oopperatalon rappusilla. Meillä oli sopivasti luppoaikaa, joten poikkesimme katsomaan. Siellä pelattiin kevyttä uhkapeliä pienin panoksin. Kyseessä oli meille vanhastaan tuttu tikkupeli. Panoksena oli oluttölkki tai kymppi rahaa. Meillä oli sopivasti pehmeässä kylmälaukussa laivalta ostettua Koffia. Pelaajat tarjosivat paikkaa meille, kysyin Simolta, josko hän haluaa vähän taloudellisesti tukea varattoman näköistä reppuselkää.
Simo: Pelaa sinä minä istun varjossa.
Aloitimme ensimmäisen pelin. Franz, joka oli Itävallasta, jakoi tikut kasoihin rapulle väliimme. Ensimmäiseen kasaan yksi tikku, toiseen kasaan kaksi tikkua, kuhunkin kasaan aina yksi tikku enemmän kuin edelliseen, kunnes kasoja oli hänen mielestään sopiva määrä.
Vuorollaan sai ottaa yhdestä kasasta niin monta tikkua kuin halusi yhden tai vaikkapa kaikki. Vähintään yksi tikku piti ottaa vuorollaan. Viimeisen tikun ottaja oli hävinnyt ja joutui tarjoamaan oluet kummallekin tai maksamaan kympin voittaneelle.
Franz aloitti ensimmäisen pelin. Pelasimme, hävisin. Joimme Koffit.
Franz jakoi tikut, yksi kasa enemmän tällä kertaa. Minun vuoroni aloittaa. Pelasimme, joimme Koffit.
Franz jakoi tikut kasoihin taas yksi kasa enemmän kuin edellisellä kierroksella.
Franz aloitti, pelasimme, joimme Koffit.
Seuraavalla kierroksella jäi viimeinen kasa vajaaksi.
Franz kävi selittelemään: Sunnuntaina ostin tikkulaatikon, jossa oli 50 tikkua. Olen käyttänyt joka ilta yhden tikun hammashygienian hoitoon, siksi niitä nyt on vähemmän.
Lohduttelin Franzia: Ei se mitään.
Pelasimme, hävisin, joimme viimeiset Koffit.
Läksimme Simon kanssa jatkamaan matkaa.
Simo: Hävisitkö tahallasi
Minä: En, viimeisen pelin olisin voittanut, jos tikut eivät olisi loppuneet kesken.
Samassa saan käpälään puhelun. Olli siellä taas soittelee ja kyselee mikä viikonpäivä nyt on.
Mikä viikon päivä oli?